ENNEN ESITYSTÄ

Juha Luukkosen ohjaama näytelmä Ritari Siniparta pohjautuu Charles Chaplinin vuonna 1947 ilmestyneeseen samannimiseen elokuvaan. Ritari Siniparran juuret ovat kuitenkin paljon kauempana historiassa, ja niiden tutkiskelu osoittaa, miten tarinat aikojen kuluessa muuttuvat ja mikä niissä säilyy samana. Jos aikaa teokseen tutustumiseen on vähän, kannattaa keskittyä tehtäviin 1 ja 5.

1. Tutustukaa Wikipedian artikkeliin Ritari Siniparran tarinasta.

●     Mitkä teemat mainitaan yhteisiksi Ritari Siniparran tarinoille?

●     Mitä “siniparralla” tarkoitetaan?

2. Lukekaa yhdessä ääneen C. Georg Starbäckin kirjoittama neliseikkailuinen satunäytelmä Ritari Siniparta (Lasten näytelmiä N.o 2, 1909).

●     Miten tarinassa rakennetaan jännitystä?

●     Miten tarinaan on rakennettu huumoria?

●     Miten näytelmä sopii mielestäsi lapsille?

3. Charles Chaplinin elokuva Monsieur Verdoux perustuu jossain määrin ranskalaisen sarjamurhaajan Henri Landrun tarinaan. Elokuvassa herra Verdoux, jota kutsutaan siniparraksi, viettelee varakkaita naisia, menee heidän kanssaan naimisiin ja lopulta murhaa murhaa heidät. Katsokaa traileri Chaplinin elokuvasta Monsieur Verdoux. https://www.youtube.com/watch?v=eND72dzh7EU

●     Millainen tunnelma trailerissa on?

●     Chaplin tunnetaan erityisesti mykkäfilmeistä, joissa seikkailee koominen kulkurihahmo. Miten huumori näkyy trailerissa?

●     Mitä mustalla huumorilla tarkoitetaan?

●     Millaisia tavoitteita huumorilla voi olla?

●     Jos sarjamurhaaja Henri Landrun elämä kiinnostaa, siitä voi lukea lisää täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Henri_D%C3%A9sir%C3%A9_Landru

4. Mikä kaikkia Siniparta-tarinoita yhdistää?

5. Teatterin nettisivut ovat tärkeä tiedonlähde katsojalle siinä vaiheessa, kun valitsee katsottavaa tai kun on menossa katsomaan esitystä. Tutustu Lappeenrannan kaupunginteatterin Ritari Sinipartaa käsittelevään sivustoon: https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Ritari-Siniparta- ja erityisesti sivun alalaidassa olevaan puheenvuoroon, jossa ohjaaja Juha Luukkonen kertoo suhteestaan näytelmään Ritari Siniparta.

●     Millaiseen miljööseen (aikaan, paikkaan ja sosiaaliseen ympäristöön) Ritari Siniparta sijoittuu?

●     Mitä tyylilajia näytelmä edustaa?

●     Miksi ohjaaja Juha Luukkonen pitää Chaplinia merkittävänä taiteilijana?

6. Historiallisen miljöön tunteminen helpottaa katsomiskokemusta. Selvittäkää, mitä Yhdysvalloissa ja Euroopassa tapahtui ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana. Kiinnittäkää huomiota erityisesti laman syihin ja seurauksiin sekä diktatuurin nousuun. Myös Yle Areenassa ilmestyneen podcastin Pieleen mennyt historia neljäs jakso Hitler, Stalin, Mussolini - Miksi Eurooppa lankesi diktaattoreihin? selventää asiaa. https://areena.yle.fi/podcastit/1-61224511

TARKKAILUTEHTÄVÄT

Tarkkailutehtävät voidaan jakaa niin, että jokainen valitsee yhden tehtävän. Jos yrittää analysoida kaikkea, teatterin kokeminen, esityksen katsominen ja  siitä nauttiminen voi kärsiä.

1. Kiinnitä huomiota näytelmän juoneen. Missä järjestyksessä tarina kerrotaan? Pohdi myös, miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty.

2. Tarkastele näytelmän päähenkilöä herra Verdoux´ta.

●     Millainen henkilö hänen kuvataan olevan silloin, kun hän ei vielä ollut “siniparta”?

●     Mikä tapahtuma muuttaa hänen elämänsä suunnan?

●     Mitä varten Verdoux tekee kaikki tekonsa, eli mihin hän pyrkii?

●     Mikä tapahtuma johtaa siihen, että Verdoux luovuttaa?

●     Mitä Verdoux´lle tapahtuu lopussa? Kuinka hän suhtautuu siihen?

3. Tee havaintoja näytelmän lavastuksesta ja puvustuksesta.

●     Millainen näyttämökuva on? Miten siihen saadaan vaihtelevuutta?

●     Millaisia esineitä on esillä, entä käytössä? Mihin historialliseen aikaan esineet liittyvät? Mihin sillä pyritään?

●     Miten puvustus kuvaa näytelmän hahmoja? Tarkastele esimerkiksi herra Verdaux´ta, Verdaux´n vaimoa, Verdaux´n “vaimoa” Annabellaa, poliisia ja tuomareita. Mihin historialliseen aikaan puvut liittyvät? Mihin sillä pyritään?

4. Tutki näytelmän valoja ja kuvaprojisointeja.

●     Mitä kuvia ja kenen kuvia näyttämölle heijastetaan?

●     Mikä merkitys niillä on kokonaisuudessa?

●     Miten valot palvelevat tarinankerrontaa?

●     Valmistaudu kertomaan yhdestä näytelmän hetkestä, jossa valot ovat erityisen vaikuttavat.

5. Kiinnitä huomiota musiikkiin ja ääniin?

●     Miten äänet ja musiikki vaikuttavat eri kohtausten tunnelmaan?

●     Mitä muita tehtäviä äänellä ja musiikilla on kuin luoda tunnelmaa?

●     Valmistaudu kertomaan yhdestä näytelmän hetkestä, jossa musiikki tai äänimaailma on  erityisen vaikuttava.

6. Lappeenrannan kaupunginteatterin sivuilla tyylilajiksi määritellään rikosdraama. Mitä muita teatterin tai elokuvan tyylilajeja näytelmä sisältää?

ESITYKSEN JÄLKEEN

1. Keskustelkaa tarkkailutehtävistä.

2. Ensimmäisellä puoliajalla Verdoux suunnittelee testaavansa uutta myrkkyä johonkin ihmiseen, jota kukaan ei kaipaa. Hän kohtaa kadulla vasta vankilasta vapautuneen naisen ja vie tämän kotiinsa myrkyttääkseen tämän. Nainen ja Verdaux keskustelevat, ja keskustelun jälkeen Verdaux ei pystykään murhaamaan naista. Miksi ei? Kannattaa myös miettiä, miten naisen ja Verdaux´n maailmankuvat eroavat toisistaan ja miten henkilöhahmot muuttuvat siihen mennessä, kun he kohtaavat kolmannen kerran juuri ennen kuin Verdaux otetaan kiinni.

3. Näytelmän lopussa Verdoux tuomitaan kuolemaan. Ranskassa kuolemantuomio kiellettiin lailla vuonna 1981, ja viimeinen kuolemantuomio giljotiinilla toteutui vuonna 1977.  Viimeinen julkinen teloitus tehtiin vuonna 1939. Suomessa kuolemanrangaistus poistettiin rauhanajan rikoksista vuonna 1949 ja täydellisesti 1972. Vuoden 1826 jälkeen ei Suomessa ole rauhanajan rikoksen vuoksi teloitettu ketään. Sota-aikoina kuolemanrangaistusta käytettiin, ja viimeinen teloitus on vuodelta 1944.

a)    Näytelmässä Verdaux on syyttäjän mukaan yksin vastuussa omista rikoksistaan ja ansaitsee siksi kuolemantuomion.

●     Mihin kaikkeen Verdaux on syyllistynyt? Millaisia seurauksia hänen teoillaan on?

●     Mitä hyvää Verdaux tekee? Voiko hyvillä teoilla hyvittää pahoja tekoja?

b)    Verdoux käyttää puolustuksessaan seuraavia perusteluita:

●     Murhat ovat olleet hänelle liikeasioita, mutta hän kokee olevansa väkivaltabisneksessä harrastelija todellisten massamurhaajien rinnalla.

●     Verdoux´n mukaan yhteiskunnan suhtautuminen murhaamiseen on tekopyhää, koska murhaaminen on laillistettua liiketoimintaa, johon esimerkiksi teollisuus kytkeytyy.

                                            Mitä Verdoux tarkoittaa näillä väitteillään?

c)    Tuomion langettamisen jälkeen Verdoux sanoo, että hänen mielestään on tärkeämpää ymmärtää, miksi rikollinen tekee rikoksen, kuin tuomita rikoksesta. Millaisia ajatuksia tämä herättää?

d)    Ohjaaja Juha Luukkonen sanoo puheenvuorossaan kaupunginteatterin sivuilla, että repliikki ”Yksi murha on rikos – miljoona sankaruutta. Numerot pyhittävät” kiteyttää näytelmän teemat. Voiko väitteen perustella ihmiskunnan historian tapahtumilla?

e)    Miten Verdaux´n näkemykset tulisi ymmärtää? Mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi osuvin? Jos mikään ei ole, selitä omalla tavallasi.

●     Pikkurikollisia ei pitäisi tuomita lainkaan.

●     Jos yhteiskunnalliset olosuhteet, esimerkiksi köyhyys, ajaa ihmisen tekemään rikoksia, sen pitäisi vähintään lieventää tuomiota tai johtaa siihen, että tuomiota ei tulisi lainkaan.

●     Ketään ei tulisi tuomita rikoksista.

●     Kaikki rikolliset ansaitsevat saman kohtelun.

●     Yhteiskunnissa pitäisi tunnistaa esimerkiksi aseteollisuuteen ja palkka-armeijoihin kytkeytyvä liiketoiminta ja lakata hyväksymästä niitä.

4. Kirjoittakaa Ritari Siniparran herättämistä ajatuksista, tunteista ja mielipiteistä. Pysähtykää pohtimaan erityisesti niitä asioita, jotka jäivät askarruttamaan ja joihin on vaikea ottaa selvää kantaa. Antakaa tekstissä tilaa epävarmuudelle ja epätietoisuudelle. Kirjoitustehtävän voi toteuttaa joko yksin tai yhdessä kirjoittamalla. Jos valitsee yhdessä kirjoittamisen, tekstin voi rakentaa dialogiksi, jossa kirjoittajat kommentoivat toistensa näkemyksiä.

Opetusmateriaali: Marika Kesseli