Laila Hirvisaaren romaaniin perustuva
Lehmusten kaupunki on tarina rakkaudesta ja rakuunoiden kaupungista,
Lappeenrannasta. Lehmusten kaupunki nähdään ensi kertaa musiikkinäytelmänä,
jossa soi tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan viettävän Pave Maijasen
laulut. Näytelmän on ohjannut Iiris Rannio ja dramatisoinut Helena
Anttonen. Musiikkidramaturgian ovat tehneet Jani Pola ja Iiris
Rannio. Koreografioista on vastannut Tanja Huotari ja näytelmän lavastuksesta
ja pukusuunnittelusta Mimmi Resman.
Ennakkoon jo paljon kiinnostusta herättänyt näytelmä saa
ensi-iltansa syyskuun 19. päivä. Näytelmä jatkaa Lappeenrannan
kaupunginteatterin ohjelmistossa keväällä 2021.
Lehmusten kaupunki vie katsojat vuoden 1929 Lappeenrantaan, rakuunoiden
kaupunkiin. Tunteikkaassa näytelmässä seurataan nuorten lappeenrantalaisten
erilaisia rakkaustarinoita ja elämänvalintoja.
- Näytelmän keskeisiä henkilöitä ovat alle kaksikymppiset
ystävättäret, joilla on elämään erilaiset lähtökohdat: toinen on varakkaasta
perheestä ja saa luvan seurustella upseerin kanssa ja toinen on köyhemmästä
perheestä, eikä saa samanlaista hyväksyntää suhteelleen, kertoo näytelmän
ohjaaja Iiris Rannio.
Näytelmän päähenkilöiden, ompelijatar Ilona Hirvisaaren (Noora
Koski) ja luutnantti Veikko Vehmaksen (Eppu Pastinen) rakkaus on
tarinan keskiössä. Ilonan lapsuudenystävä Liisa (Vilma Putro) rakastuu
puolestaan Veikon ystävään Arnoldiin (Jarno Hyökyvaara) ja Veikon
ratsupalvelija Tauno (Jussi Lankoski) saa morsiamekseen Iitan (Liina
Hämäläinen) kotikylästään Antreasta.
- Lehmusten kaupunki on tarina epäsäätyisestä rakkaudesta. Vaikka
nykyään ei enää ole niin tiukkoja rajoja esimerkiksi varallisuuden suhteen, on
vieläkin ihmisiä, joiden rakkauden esteenä on jokin ennakkoluulo tai muu asia,
Rannio jatkaa.
Vaikka näytelmä sijoittuu lähes sadan vuoden taakse, ovat
sen teemat ajankohtaisia myös nykyaikana.
Ratsuväen luutnanttia Veikko Vehmasta esittävä Eppu
Pastinen kertoo, että samanikäisen Veikon rooliin on ollut helppo
samaistua.
- Nuoruus ja aikuiseksi kasvaminen sisältävät samoja
kysymyksiä riippumatta siitä, mitä vuosisataa eletään. Jos olosuhteet
suodatetaan pois ihmisen ympäriltä, niin jäljelle jäävät todennäköisesti ne
samat ajatukset: kuka minä olen, mitä haluan ja miksi olen täällä, Pastinen
pohtii.
Ilona Hirvisaarta näyttelevä Noora Koski kuvaa
roolihahmoaan vahvaksi, teräväksi ja suoraselkäiseksi henkilöksi, jolla on
herkkyyttä, mutta myös uskallusta haastaa rakkaimpiaan sekä vallitsevia tapoja.
- Ilona on monella tapaa aikaansa edellä, ja uskaltaa
kyseenalaistaa ja vastustaa vuoden 1929 aikaisia normeja. Ilonan ja Veikon
seurustelu uhmaa sen aikaisia sääntöjä, ja aiheuttaa paheksuntaa, mutta Ilona
uskaltaa siitä huolimatta rakastua ja rakastaa.
Helena Anttosen uusi dramatisointi tekee tilaa Pave
Maijasen musiikille
Lehmusten kaupunki -näytelmä nähdään ensi kertaa
musiikkinäytelmänä, jossa kuullaan lappeenrantalaislähtöisen muusikon Pave
Maijasen rakastettuja lauluja. Näytelmän uudelleen dramatisoinnista on
vastannut lappeenrantalainen dramaturgi, ohjaaja ja kirjailija Helena
Anttonen.
- Esityksen pohjana on vanha dramatisointini, jota lyhensin
tehden tilaa musiikille. Samalla perkasin dialogia ja murretta. Parissa
kymmenessä vuodessa murteet ovat liukuneet niin nopeasti lähemmäs yleiskieltä,
että rakuuna Tauno Tukevan Antrean murre kuulosti todella ikiaikaiselta.
Idea Pave Maijasen musiikin ja Lehmusten kaupunki -näytelmän
yhdistämisestä on peräisin näytelmän ohjaajalta Iiris Ranniolta, joka yhdessä
kapellimestari Jani Polan kanssa on vastannut teoksen musiikkidramaturgiasta.
70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Pave Maijanen kertoo, että
hänelle on kunnia-asia se, että hänen musiikkiaan sisältyy kotikaupungista
kertovaan näytelmään.
- Tietääkseni
musiikkiani ei ole aikaisemmin esitetty missään teatteriproduktiossa. On
kiinnostavaa nähdä ja kuulla kuinka laulut istuvat näytelmään.
Lavastuksen
keskiössä kaupunki, Rakuunamäen varuskunta-alue ja lehmus
Lehmusten
kaupunki -näytelmän lavastuksesta ja pukusuunnittelusta
on vastannut skenografi Mimmi Resman, joka on tuonut kaupunginteatterin
suurelle näyttämölle lehmuksen lisäksi sekä kylpyläkaupungin tyylitellyn siluetin
vuodelta 1929, että varuskunnan.
- Näytelmässä on kaksi dominoivaa näyttämökuvaa: kaupunki ja
varuskunta. Lavastuskonseptin pitää olla sellainen, ettei lavastuksen muutokset
keskeytä näyttelemisen rytmiä. Lavastuksessa on hyödynnetty suuren näyttämön
pyöröä, mutta myös portaita kuvaamaan sitä, että Lappeenranta on rakennettu
osittain mäen päälle.
- Kaupunkisiluettia on pohdittu paljon. Näytelmän ohjaajan
Iiris Rannion kanssa olemme kävelleet kaupungilla ja pohtineet kaupunkikuvaa kaksikymmentäluvulla.
Lisäksi on katsottu paljon vanhoja kuvia Lappeenrannasta. Näitä löydöksiä
olemme pyrkineet myös tuomaan esiin, jotta katsojille on näyttämöllä tarjolla assosiatiivisia
elementtejä.
Lähes
sadan vuoden taakse sijoittuva näytelmä, rakuunakulttuuri ja varuskuntamaailma
ovat vaatineet paljon taustatyötä ja -tietoa. Resman kertoo, että on ollut
mielenkiintoista perehtyä tarkemmin paikkakunnan historiaan ja pohtia, kuinka
asioita esitetään näyttämöllä. Kompromisseja on jouduttu myös tekemään.
- Kyse on kuitenkin semifiktiivisestä tarinasta, joten meillä
on myös taiteellinen vapaus. Meidän on pohdittava myös mikä näyttää hyvältä
näyttämöllä ja mitkä asiat on huomioitava toimivuuden kannalta. Näytelmässä
liikutaan myös eri vuodenaikoina, mikä pitää ottaa huomioon. Haasteena oli
esimerkiksi lehmus. Sen kanssa piti tehdä tällainen käytännöllinen kompromissi,
jossa puussa ei ole lehtiä lainkaan.
Osa lipputuotoista ohjataan lehmusten istuttamiseen
Jokaisesta myydystä Lehmusten kaupunki -näytelmän
pääsylipusta ohjataan 10 senttiä lehmusten istuttamiseen.
Idean takana on Lappeenrannan kaupungin matkailu-,
markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman, jonka mukaan
positiivinen teko tukee Lappeenrannan kaupungin strategiaa ja kaupungin
tunnettuutta lehmusten kaupunkina.
- Lehmusten kaupunki -musiikkinäytelmä tuotetaan
kaupunginteatterissa samana vuonna, kun olemme uudelleen mukana European
Green Leaf Award 2021 -kilpailun finaalissa. Haluamme osallistaa myös
teatterikävijät mukaan tekemään kanssamme vuodesta muistuttavaa lehmuspuistoa,
toteaa Rahman.
Lappeenrannan kaupunginpuutarhurin Hannu Tolosen
arvion mukaan lipputuloista saadulla summalla on mahdollista hankkia noin
parikymmentä lehmusta.
- Vielä on hiukan hakusessa se, mihin lehmukset sijoitetaan.
Tällä hetkellä kiinnostaa eniten Rakuunamäen suunta. Näin puut sijoittuisivat
myös näytelmän kannalta keskeiselle paikalle, Tolonen pohtii.
European Green Leaf Award -finaali käydään 7.10.2020.
LEHMUSTEN KAUPUNKI
Ensi-ilta lauantaina 19.9.2020
Lappeenrannan kaupunginteatterin suurella näyttämöllä
Esitykset jatkuvat keväälle 2021
Työryhmä:
Käsikirjoitus Laila
Hirvisaari
Dramaturgia Helena
Anttonen
Musiikki Pave
Maijanen
Musiikkidramaturgia Jani
Pola,
Iiris Rannio
Ohjaus Iiris
Rannio
Kapellimestari,
musiikin sovitus ja harjoitus Jani Pola
Koreografi Tanja
Huotari
Lavastus ja puvut Mimmi
Resman
Valot Timo
Hämäläinen
Valotekniikka Topi
Jukka,
Petri Mättö
Äänet Tomi
Aronen
Äänimiehet Kimmo
Pasanen,
Ville Lapakko
Kampaukset ja maskeeraus Pinja
Ruokolainen
Tarpeisto Sirpa
Tervo, Riikka Pulkkinen,
Laura Suoniitty
Näyttämömestari Kirka
Haikonen
Näyttämötekniikka Vesa
Hovi,
Matti Jarva
Tarpeistohoito ja kuiskaus Laura
Suoniitty
Pukija ja pukuhuolto Eva
Eronen
Järjestäjä Jari
Seppälä,
Jani Kassinen
Lavastuksen valmistus Seppo
Ihalainen,
Vesa Hulkkonen,
Jukka Malaska
Pukujen valmistus Päivi
Hanttu-Lindström,
Anu Hovi, Päivi Saarimäki
Traileri ja videot Kimmo
Pasanen
Valokuvaus Aki
Loponen
Käsiohjelma Iiris
Rannio,
Mimmi Resman,
Siiri Viinikainen
Esitysoikeudet Agency
North Oy
EMI PUBLISHING SCANDINAVIA
Love Kustannus
Warner Chappell Music Finland
Kiitos!
Lehmuksesta Hannu Tolonen
Miekkojen
lainasta Tapio Kainulainen,
Jussi Kilpiä,
Marjatta Linna,
Jyrki Lukkarinen,
Jukka Pasanen
Hevostarvikkeiden
lainasta Anu Hovi,
Anu Myllymäki
Asiantuntijuudesta Hannu Hyppönen ja
Lappeenrannan
Upseerikerho
Everstiluutnantti
(evp.) Ensio Partanen ja
Hanna Rahkiola-Partanen
Memmu
Sinersalmi
Trailerilla
ratsastamisesta Pasi Leimi,
Ruutu-Rolle
(Rollo),
Ratsuniemen talli ja
Rakuunakilta.
Henkilöt:
Kaupunkilaiset
Ilona Hirvisaari,
ompelija, Noora
Koski
Anni Hirvisaari,
Ilonan äiti Sanna
Kemppainen
Arvi Hirvisaari,
Ilonan isä, leipuri Jarno
Kolehmainen
Iita, Ilonan serkku Liina
Hämäläinen
Liisa Parmala,
Ilonan ystävä, lukiolainen Vilma
Putro
Emma Parmala, Liisan
äiti Pirkko
Uitto
Jakob Parmala,
Liisan isä, liikemies Seppo
Kaisanlahti
Marketta Berg,
kangaskauppias Anna-Kaisa
Makkonen
Parmalan
kotiapulaiset Liina
Hämäläinen,
Tanja Huotari
Susanna Kauppi
Venemestarin piika Susanna
Kauppi
Kätilö Susanna
Kauppi
kaupunkilaisia,
juhlakansaa Antreassa ja häissä Ensemble
Rakuunamäki
Veikko Vehmas,
luutnantti Eppu
Pastinen
Arnold Lunden,
luutnantti Jarno
Hyökyvaara
Tauno Tukeva,
rakuuna Jussi
Lankoski
Majevski,
ratsumestari Seppo
Kaisanlahti
Bäckman, kornetti Jarno
Kolehmainen
Eversti Samuli
Punkka
Alokas Lauri
Markkanen
Tantta, Upseerikerhon
emäntä Tanja
Huotari
Aili, Upseerikerhon
keittiöapulainen Netta
Salonsaari
Upseerien rouvia,
rakuunoita Ensemble
Muusikot:
Jani Pola kapellimestari, kosketinsoittimet,
haitari, pasuuna
Simo Kärki/ Pentti Vesala kontrabasso,
kitara
Mikko Taipale / Oscar El Husseini rummut
Vilma Putro trumpetti
Lehdistökuvat:
Valokuvat Aki
Loponen
Kuvat julkaistaan kuvapankkiin viikon 38 alussa:
https://lappeenranta.kuvat.fi/kuvat/Lappeenrannan+kaupunginteatteri/Syksy+2020+/Lehmusten+kaupunki+/
Lisätietoja:
Ohjaaja Iiris Rannio
iiris.rannio@lappeenranta.fi
050 571 9163
https://www.lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Lehmusten-kaupunki-
Päivitetty 10.9. korjattu Iiris Rannion puhelinnumero.