Etusivu Lappeenrannan kaupunginteatterin visuaalisestikin kaunis Rakkautta liikkuu kolmella aikakaudella ja koukuttaa tunnistettavilla kohtaloillaan
17.9.2018 13:00

Lappeenrannan kaupunginteatterin visuaalisestikin kaunis Rakkautta liikkuu kolmella aikakaudella ja koukuttaa tunnistettavilla kohtaloillaan

Lappeenrannan kaupunginteatterin pienen näyttämön syyskausi avataan lauantaina 22.9. ensi-iltansa saavalla näytelmällä Rakkautta. Esityksiä nähdään koko syksyn ajan aina 20.12. asti.

Kirjailija Maria Jotunin teksteistä sovitettu näytelmä käsittelee rakkautta sen eri muodoissa. Tyyliltään se sijoittuu tragikoomisen maastoon, ja esityksen jokaisella tarinalla ja hahmolla on omat kipupisteensä ja ristiriitansa.

Esityksessä nähdään kolme eri aikakaudelle sijoittuvaa tarinaa, joissa rakkautta tarkastellaan ohjaaja Tuomo Rämön mukaan eri näkökulmista eri henkilöiden välityksellä.

Rakkautta_press_MH_IMG_7707_399x277.jpg– 2000-luvun tarina on mielestäni tunnistettava kuvaus nykyajan parisuhteiden päättymisestä. Suhteet päättyvät ikään kuin yhtäkkiä, kun tajuaa, että jotain puuttuu, vaikka muuten onkin kivaa. 1910-luvun tarina käsittelee parisuhdetta puolestaan vallankäytön ja järkiavioliittoon liittyvien asioiden kautta.

– 1960-luvun osuuden keskiössä on taas yksinhuoltajaisän ja tämän tyttären välinen perhesuhde. Jotunin teksteissä on mukana ajatus siitä, että vanhemmat epäonnistuvat vanhempina, mutta lapset eivät lapsina.

Eri aikakausia pyritään kuvaamaan jossain määrin niille ominaisten tunnelmien mukaisesti. Kaikki tapahtuu samassa talossa, jossa eri ajat ovat samaan aikaan läsnä. Rämö kertoo, että aikakaudet heijastelevat myös kerronnan tapoihin.

– 1910-luvun tarina on suoraviivaisin pitäen sisällään käänteitä ja isoa draama. 60-luku on puolestaan muodoltaan vapaampi ja irtonaisempi, jollain tapaa vellova. 2000-luvun tarinassa ongelma ei poistu, vaan jokainen kohtaus käsittelee eri kantilta samaa asiaa korkkiruuvin omaisesti syventyen.

Vilma Putron ja Jussi Johnssonin kanssa lavalla nähtävä Sanna Kemppainen sanoo aikakausijaottelun poikkeavan perinteisiin näytelmiin verrattaessa myös näyttelijäntyön näkökulmasta.

– Yleensä näyttelijällä on yksi rooli, joka kantaa yhden kaaren alusta loppuun. Toki samassa esityksessä voi välillä näytellä useita hahmoja. Nyt on kuitenkin selkeästi kolme eri tarinalinjaa ja itselläni kolme erilaista roolihahmoa, joihin syvennyn perusteellisesti.

Vaikka Rakkautta liikkuu eri aikakausien välillä, sen käsittelemät teemat näyttäytyvät ajankohtaisina. Rämö painottaa, ettei esitys saarnaa tai kritisoi.

– Kolmea aikaa rinnastaessa haluamme esitellä ihmisen samankaltaisuutta ja ihmiskuvan muutosta. Toivon, että esitys haastaa yleisöä kudelmamaisella liikkuvuudellaan ja koukuttaa tunnistettavilla, samaistuttavilla kohtaloillaan. Ihmiset voivat tunnistaa lavalta arkisia asioita, kuten lapsenhoitoon liittyviä haasteita.

– Kieli ja estetiikka ovat myös vahvasti tässä ajassa ja päivässä eri aikakausista riippumatta, Kemppainen komppaa.

Rämö on sovittanut näytöksen Jotunin teksteistä osittain yhdessä muun työryhmän kanssa. Mukana on myös ohjaajan omia ajatuksia rakkaudesta.

– Kirjailija Jotuni on tavallaan ollut yksi työryhmän jäsenistä. Jokainen asetelma on hänen luomastaan maailmasta lähtöisin. Jos olet lukenut Jotunia, tunnistat varmasti mistä mikäkin on. Jos et ole lukenut, niin ei haittaa lainkaan. Esitys on matalan kynnyksen teatteria ja sopii tietyllä tapaa kaikille.

Kemppainen näkee lähdetekstit työkaluina, joiden avulla rakkauden eri teemoja esitellään.

– Esitys on paljon muutakin kuin Jotunin tekstiä. Teemoja ja aiheita tuodaan sellaiseen valoon ja sellaisten näkökulmien kautta, että koen asiat varsinkin minun ikäiselle ihmiselle samaistuttavina.

Rämö kehuu näytelmän visuaalisuutta, joka yhtenäisenä kokonaisuutena on lavastuksesta, puvustuksesta, valoista ja videoista vastaavan Mika Haarasen käsialaa.

– Olin alkuun ajatellut paljon rosoisempaa kuvaa, mutta työryhmän kanssa yhteisen työskentelyn myötä visuaalinen puoli on kääntynyt koko ajan kauniimpaan ja hauraampaan suuntaan. Näytelmässä on esimerkiksi sellainen valosuunnittelu, jonka varmasti huomaa.

– Teatteri on ryhmätyötä, jossa keskeistä on saada ihmiset saman maailman äärelle, jotta tekisimme aidosti samaa esitystä. Olemme suunnitelleet ja hiomme esitystä vieläkin tiiviisti yhdessä näyttelijöiden ja työryhmän kanssa.

Lappeenrantalaisyleisölle klassikkotulkinnoistaan Rikos ja rangaistus ja Oikeusjuttu sekä komediasta Jonni tuttu ohjaaja Tuomo Rämö toivoo, että Rakkautta tarjoaa yleisölle tietynlaisen keskustelunavauksen omaan arkeen.

– Pidän itse esimerkiksi laadukkaista tv-sarjoista. Jakson katsottuasi toivot sen herättäneen yhteistä pohdittavaa ja keskustelunaiheita. Olisi hienoa, jos esityksemme toimisi tuolla tavoin ihmisiä lähentäen ja tarjoaisi jokaiselle omaan arkeen rinnastettavia ja verrattavia kokemuksia, joista voi yhdessä keskustella.

Kuva: Sanna Kemppainen ja Vilma Putro. Kuvaaja: Mika Haaranen.

Tietoa näytelmästä:

Maria Jotuni
Rakkautta
Ensi-ilta pienellä näyttämöllä la 22.9. klo 18.30
Näytökset jatkuvat aina 20.12. asti.

Työryhmä:

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tuomo Rämö
Skenografia: Mika Haaranen
Äänisuunnittelu: Olli-Pekka Pyysing
Kampaukset ja maskeeraus: Pinja Ruokolainen
Lavasteiden rakennus: Seppo Ihalainen, Vesa Hulkkonen, Jukka Malaska, Tommi Salonen, Juha Turkkelin
Pukujen valmistus: Päivi Hanttu-Lindström, Anu Hovi, Päivi Saarimäki
Tarpeisto: Sirpa Tervo, Riikka Pulkkinen
Kuiskaaja-tarpeistonhoitaja: Riikka Pulkkinen
Järjestäjä: Jani Kassinen
Pukija – pukuhuolto: Eva Eronen.

Rooleissa: Vilma Putro, Sanna Kemppainen, Jussi Johnsson.

Lehdistökuvat:

Kuvaaja Mika Haaranen. Kuvat ladattavissa: http://kuvapankki.ekarjala.fi/main.php?g2_itemId=27609

Lisätietoja:

Teatterinjohtaja Timo Sokura, puh. 040 670 0508
timo.sokura(at)lappeenranta.fi

Esitysaikataulu ja liput: https://lprteatteri.fi/fi/Ohjelmisto/Rakkautta